Kasvitieteellisen ihmeellinen maailma

Tänään käytiin luokan kanssa hieman Ruissalon kasvitieteellistä puutarhaa ihmettelemässä. Ihmeteltävää siellä kyllä aina tuntuukin riittävän, varsinkin tällaiselle kasveista täysin seonneelle! ;) Ilma oli koko päivän harmillisesti sateinen, joten paljon ei ulkona viihdytty sipulikasveja ja muita kevään kukkijoita ihastelemassa, vaan siirryimme sisätiloihin, missä riitti taas jälleen kerran paljon katseltavaa.

Tässä kuvia lehtikaktuksien ystäville! Löytyi paljon kaikenlaisia lehtikaktuksia, joista osa kukki juuri parhaillaan.

Löytyi tällainen mielenkiintoinen kokoelma.

Tämä on kaunis. Lieneeköhän jokin orkidea?

Itse tykkäsin paljon näistä ruukkuasetelmista. 

Tässä hyvä lahjavinkki anopille... ;)

Tämä täplälehtinen kaveri oli aika jännä uusi tuttavuus.

Pienilehtisin muorinkukka, jonka olen ikinä nähnyt!

Tykästyin tähän kasviin. Suomenkielistä nimeä en tälle löytänyt, mutta tämä lienee kotoisin Intian ja Nepalin suunnalta ja sitä käytetään siellä päin jonkinlaisena lääkekasvina.

Tämä kuuluu yhä suosikkikasveihini. Tällä viikolla sain koulusta pieniä punarevonhännän alkuja, jotka hieman muistuttavat tätä kasvia.

Tässä kuolattavaa pelargonien ystäville! Näitä löytyi vaikka kuinka paljon erilaisia. Myös myynnissä oli erilaisia pelargonien taimia!

Tällä kertaa kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota näihin kamelioihin, sillä olen ajatellut kokeilla kasvattaa niitä siemenestä. Vielä en ole täysin kameliafani, mutta ehkä kohta hullaannun näihinkin.

"Lihansyöjäkasveja". Itseltäni löytyy kaksi Nepenthesiä eli kannukasvia. 

Ihana enkelinsiipi. Toivoin löytäväni tästä pistokkaita myynnissä, mutta jouduin tällä kertaa pettymään. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Tämäkin oli kaunis ilmestys. Kaikki mikä on pinkkiä on kaunista!

Tässä jokin Hoya carnosa lajike kukkivana.

Tällä kertaa toivoin, ettei myynnissä olevista taimista olisi löytynyt mitään ostettavaa, mutta kyllä sitä vain mukaan lähti pieni kahvipensaan ja sutipuun alku. Kun sisätilat on täytetty kasveilla, pitänee siirtyä ulos täyttämään pihaa! Seuraavalla vierailulla täytyykin kierrellä hieman enemmän ulkona ja ihastella taivasalla pärjääviä kasveja, sillä omien kukkapenkkien täyttäminen kaikenlaisilla ihanuuksilla on yhtä koukuttavaa, kuin viherkasvienkin keräily, ja mikäs sen parempi paikka ideoiden hankkimiseen, kuin kasvitieteellinen puutarha! 

Loma-askartelua

Hiihtoloman aikana on tullut lähinnä vain hoidettua kasveja; kastelua ja sen sellaista mullan vaihtoa ja isompaan ruukkuun vaihtoa.

Ennen lomaa kävin Kasvitieteellisestä ostamassa haaveissani olleen posliinikukan (Hoya diversifolia) ja loman alussa kävin ostamassa sille kiipeilykehikon, jonka ympärille se on iloisesti alkanut kiertyä. Jännä seurata miten kasvit voivat liikkua niin paljon yhden vuorokauden aikana! Tämä minun posliinikukkani on joka aamu eri asennossa, kuin illalla ja valoa kohti se yrittää kovasti kurkotella (sekä muita kasveja kohti!).

Alkuvuodesta ostin myös ihmepensaan, joka on kovasti kasvattanut uutta lehteä ja hieman kerännyt väriä lehtiinsä, jotka olivat kaupassa vielä niin kalpean kellertävät. Sitä olen välillä sumutellut, kun siitä se kuulemma pitää. :)

Santtujakin on tullut taloon lisää ja koska tämä santtulaumani vain suurenee, niin kävin ostamassa niille ihan oman hyllyn! Tämä hylly sijaitsee eteläikkunalla ja siinä on 3 lasihyllyä, joiden läpi auringon valo sitten kesällä mukavasti paistaa. :) Pitää luultavasti hommata aamuauringolta suojaava varjostuskangas tms. tuohon hyllyn eteen, koska näin eteläikkunalla paiste saattaa olla liian voimakas näille paavalinkukille. Suunnitelmissa oli myös hommata hyönteisiltä suojaavaa verkkokangasta, mutta näillä näkymin en tulekaan sitä hankkimaan, vaan tyydyn sitten syksymmällä häätämään tuholaiset kemiallisesti tai biologisesti. Lisäksi suunnitelmissa on hommata ehkä kesällä ennen syksyä led-valot hyllyjen alle antamaan kasveille edes vähän valoa pimenevän syksyn ja talven ajaksi. Kuuleman mukaan nämä led-valot eivät vielä ole kovin tehokkaita ja ovat tehoonsa nähden vielä kovin kallis hankinta. Luultavasti hommaan lux-mittarin ja käyn sen kanssa kaupoissa mittailemassa lamppujen tehoa ennen hankintaa. Tällä hetkellä käytössä on jalkalamppu ja klipsulamppu, jossa tavallinen paljon lämpöä tuottava hehkulamppu, joka pitäisi vaihtaa toisenlaiseen. Kaikenlainenhan valo on hyväksi kasveille, mutta ne käyttävät hyväkseen vain tiettyjä sävyjä, aallonpituuksia ym. 

Koska hyllyt ovat lasia, päätin aluslautasten alle laittaa hieman pehmikettä. Nämä "pehmikkeet" on tarkoitettu esim. tuolin jalkojen alle ja leikkasin yhden isomman palan neljään pienempään osaan ja liimasin aluslautasen pohjaan.

Pari santuistani on aloittanut uuden kukinnan kasvilampun ansiosta, joten kai on uskominen, että niissä jotakin tehoa on!

Loman aikana myös muutama pistokas on päässyt multaan ja liikaan märkyyteen kuolevasta santusta otettu pistokkaita ja laitettu veteen juurtumaan. Nämä kukat ovat erittäin herkkiä liialliselle kastelulle ja niitä on todella vaikeaa saada enää elpymään ennalleen. Lieneekin siis paras vaihtoehto tämä pistokkaiden ottaminen, mikäli haluaa saada kasvin pelastettua.

VINKKI! Mikäli kasvien ympärillä alkaa lennellä harsosääskejä, kannattaa laittaa esim. reajuustopurkkiin vettä ja pari lorausta nestesaippuaa. Tämä houkuttelee kyseisiä öttiäisiä ja ne hukkuvat saippuaveteen. Mitään hirveää haittaa harsosääskistä ei kasveille ole (toukat syövät nuorien kasvien hentoja juuria), mutta ne ovat muuten ärsyttäviä vierailijoita. Purkki saippuaveden kera kannttaa sijoittaa kasiven läheisyyteen.

Viherpiha-lehti

Äitini tilasi minulle Viherpiha-lehden ihan yllättäen. Minulle ei ole ennen tullut tilauksesta mitään puutarha-lehtiä, joten mielenkiinnolla kyllä lueskelen tätä. Kriittisesti odotin tätä lehteä, mutta kyllä siitä vain löytyy mielenkiintoisia juttuja myös alan opiskelijoille!  Tässä numerossa 2/2014 on asiaa oksien leikkukasesta, jota on koulussa opiskeltu oikein olan takaa. Silmiini osui pieni maininta myös luonnonmukaisesta torjunta-aineesta, joka alkoi itseäni kiinnostaa, sekä artikkeli luonnonmukaisesta puutarhasta.

Tässä Viherpihan numerossa myös kerrottiin, että Suomessa viljellään 0,6 miljoonaa saintpauliaa eli paavalinkukkaa vuodessa!

-----------------

Tämä on viimeinen hiihtoloman päivä ja huomenna alkaa se kauan odotettu suuntautuminen kukka-puolelle! Opiskelusta kertovat päivitykset tulevat siis jatkossa olemaan kukkakaupan ja puutarhakaupan opinnoista. :)

Kukka, 5. viikko

Niin pyörähti käyntiin kukka-puolen ja samalla tämän vuoden viimeinen kouluviikko! Biologia on nyt takana päin tältä erää ja suureksi yllätykseksi sain toisesta biologian kokeesta melkein täydet pisteet, joten ei harmita enää se ensimmäinen, jota edellisessä postauksessa kovasti harmittelin. Tällä viikolla käsiteltiin asiakaspalvelua ja stressin sietoa. Tuntuu kyllä vähän siltä, että nykypäivänä on mahdoton välttyä stressiltä, mutta ehkä sitä sitten oppii jotenkin paremmin kestämään.... Tämän viikon ohjelmaan kuului myös jouluistutuksen teko ja se onnistui jotenkuten, mutta sen paketointi ei niinkään kehuttavasti. Pitänee ottaa tämä paketoinnin harjoittelu rutiiniksi pian ja tosissaan harjoitella sitä, muuten ei hyvältä näytä! Kyllähän kaiken saa jotenkin paketoitua, mutta mikäli sen aikoo tehdä oikeaoppisesti, niin siinä ei edes Plantagenin kuvalliset ohjeistukset paljoa auta.

Torstaina (12.12.) käytiin jälleen koulun toimesta Ruissalon kasvititeellisessä puutarhassa ja minun mukaani sieltä tarttui pieni Crassula ja (yllätys!) Saintpaulia, jonka kukista pitäisi tulla vaaleansinisiä. Ne ovat nyt kumpikin karanteenissa erossa muista santuistani, kun en niihin mielelläni halua minkään sortin öttiäisiä. Niissä kyllä jo saattaa jotakin olla ennestään...

Vaihdoin miniorkidealleni orkideamultaa sen sammaleen tilalle, koska se sammal oli kuin sieni, eikä vesi haihtunut siitä mihinkään, mutta ei se reppana tykkää vieläkään olostaan. En ole koskaan saanut yhtään orkideaa viihtymään, mutta vanha kannukasvini on jo 6-vuotias! Kaikki kasvit ei todellakaan sovi kaikille... Heti, kun kannan jonkun orkidean kotiin, niin alkaa se kukkien pudottaminen ja lehtien kuolettaminen. Sitkeästi yhä yritän ratkaista tätä orkidean hoitoarvoitusta! Ehkä joskus vielä keksin mikä se niksi on.... Villakirvat kuulemma pitävät paljon näistä orkideoista ja niitä saattaa tulla kylkiäisinä puutarhakaupoista, joten en lajittele tätä kukkaa lempikukkieni joukkoon, vaikka kaunis se onkin. Sen hoito on osoittautunut minulle erityisen haasteelliseksi, vaikka opettaja koulussa kertookin kuinka helppoa se on.

En ole ollut myöskään erityisen hyvä mehikasvien kanssa, mutta ostin siitä huolimatta pienen Crassulan alun ja katson taas miten saan sen pidettyä elossa (tai tapettua nopeasti.) Niiden kohtaloksi on aina koitunut liikakastelu jopa siinä määrin, että yksikin pudotti kaikki lehtensä, kun ne täyttyivät niin paljon vedellä, ettei kyennyt niitä enää kannattelemaan. Maltti on valttia, mutta minä en ainakaan (vielä) tiedä milloin nämä pullukkalehdet sitä vettä tarvitsevat ja haluavat. Minulla on kyllä ollut jo jonkin aikaa yksi Haworthia fasciata, joka on pysynyt hyvin elossa, ainakin toistaiseksi. Mikäli oikein muistan, niin sekin pudotteli joitakin lehtiään alkuvaiheessa, mutta nykyään olen antanut sille tipan vettä silloin tällöin.

Santtuperheeni sai siis jälleen täydennystä, kun ostin pienen santun alun. Kuulemma sen kukat tulevat olemaan vaaleansinisiä, mutta se jää nähtäväksi. Jännää kyllä nähdä minkä väriset sieltä putkahtaa, kun sen aika tulee! Alkaa kyllä tuo tila harmittavasti loppua tuolta hyllyltä ja suunnitelmissa onkin ehkä ostaa toinen lamppu ja tilankäyttöä hieman parannella.

Viimeinen päivä ennen lomaa eli perjantaina (13.12.) tehtiin koulussa vielä viimeinen askartelu ennen lomalle lähtöä; koristekuusi. Halusin taas olla erilainen ja kokeilla jotakin uutta, mutta en tiedä oliko se ihan fiksu veto ja viimeistelylle ei taaskaan jäänyt aikaa, joten tein sen loppuun kotona. Muut tekivät kuusensa havuista ja minä tein tällaisen harmaan käkkyrän: