Nyt on ollut tosi pitkä tauko viime postauksesta. Se johtuu siitä, että muutama viime kesä on ollut tosi kiire töissä ollessa, eikä omassa puutarhassa ole juurikaan ollut aikaa puuhailla oikeastaan yhtään mitään erikoista. Sama tilanne on sisällä olevan viidakon kanssa. Elämä on heitellyt viime vuosien ajan sen verran, että kuvailut ja kirjoittamiset ovat jääneet vähälle. Halusin kuitenkin nyt jatkaa tämän blogin kirjoittamista ja jakaa tuntojani näiltä menneiltä kesiltä.
Kolmena viime kesänä olen siis ollut haustausmaalla kausityöntekijänä puutarhurina. Työnkuva on ollut sama jokaisena vuonna, minulla on ollut omat lohkot, joiden kukkaistutuksista, kastelusta, hoidosta, nurmikosta, rikkaruohojen kitkemisestä, pensaiden leikkuusta ja sadettamisesta olen pitänyt huolta koko kesän. Myös pieniä ruohopaikkoja olen tehnyt. Syksyllä taas työnkuvaan on kuulunut kukkien poisto ja lähinnä pelkkä haravointi, sillä siellä missä itse olen töissä ollut on puita reilusti, mm. isoja vanhoja vaahteria, joiden lehdet ovat isompia kuin omat kämmeneni, sekä koivuja, vuorijalavia, jotka myös pudottavat runsaan määrän ruskeaksi käpertyviä lehtiä, pihlajaakin taisi omalta lohkolta löytyä ainakin yksi, sekä lisäksi havupuita, joiden käpyjä ja neulasia sai myöskin runsain määrin haravoida pitkin kesää.
Tällä hautausmaalla kesäkukkaistutus vaihtoehtoja ovat olleet begoniat, verenpisarat, uudenguineanliisat, pelargonit tai samettikukat. Äitienpäivänä myös ruusut ovat vaihtoehtona. Lisäksi vaihtoehtona ovat perennat, mm. kuunliljat. Näitä istutuksia, sekä omaisten omia olen näinä viime kesinä kuvaillut ja niitä näytän tässä postauksessa nyt jonkin verran. Kuvien jälkeen löytyy vielä postauksen lopusta listaa kesäkukista ja niiden kestävyydestä ja hoidosta infoa omien kokemuksien pohjalta.
Tässä muutama kuva vanhoista verenpisaroista, joita istutettiin kesäksi muutama:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti