UUDET KASVIT
Olen itse ottanut tavaksi eristää kaikki uudet taloon tulevat kasvit ns. karanteeniin joksikin aikaa. Vaihdan myös heti uudet mullat kaikille uusille kasveille ja pesen ne juoksevan veden alla, sekä käytän niihin jotakin pyretriinipohjaista suihkutettavaa ainetta muutaman kerran varmuuden vuoksi. Karanteenina olen käyttänyt toista huonetta, muovipussia (ei saa olla kokonaan kiinni tai jos on, niin pitää avata muutamia kertoja päivässä), tai minikokoista "kasvihuonetta" kasvin koosta riippuen. Karanteenin pituus on vaihdellut parista viikosta kuukauteen. Lisäksi olen yleensä ujuttanut kasvin ruukkuun pienen palan kärpäspaperia auttamaan mahdollisten tuholaisten läsnäolon tarkkailua.
KASVIEN PESU
Kasveja tulisi pestä/puhdistaa pölystä säännöllisin väliajoin, sillä lehtiä peittävä pöly häiritsee kasvin yhteyttämistä ja haittaa kasvin normaalia kasvua.
Puhdisuskeinoja on mm.
- lehtien pyyhkiminen esim. vedellä kostutetuilla vanulapuilla/liinalla
- pesu juoksevan veden alla (itse olen yleensä aina laittanut kasvin ruukun ympärille hedelmäpussin ja sitonut solmulle kasvin tyvelle, jotta multa ei kastuisi tai varisisi ulos ruukusta pesun aikana)
Pesemiseen ei kannata käyttää muuta kuin vettä, ei edes laimennettua mäntysuopaa, sillä kaikki kasvit eivät siedä sitä. Tavallisen saippuan käyttöä kannattaa ehdottomasti välttää.
TUHOLAISTEN TORJUNTA
Tuholaisten torjunta voi olla hankalaa tuholaisesta ja sen määrästä riippuen. Nopein ensiapu on pestä kasvi juoksevan veden alla, myös lehtien alapinnoilta.
Kasvien mahdollisia tuholaisia:
- lehtikirvat (helppoja torjuttavia)
- villakilpikirvat (saattavat olla hankalia torjuttavia, varsinkin suurena määränä)
- vihannespunkit (hankalia torjuttavia, mikäli ilmankosteutta ei ole tarpeeksi)
- ripsiäiset (hankalia torjuttavia niiden elinkierron ja leviämistavan vuoksi)
- kilpikirvat
- jauhiaiset
Torjuntakeinoja on mm.
- Provadopuikot (tehoavat hyvin lehtikirvoihin, mutta heikosti vihannespunkkeihin ja ripsiäisiin)
- Bayer Garden Natria spray/Neudorff Spruzit pyretriinipohjaiset torjunta-aineet (tehoavat vaihtelevasti kaikkiin tuholaisiin, kerta-annos harvoin riittää, saattaa tehota myös muniin, mutta ei ripsiäisten muniin)
- Kukka Raid (tehoavat vaihtelevasti kaikkiin tuholaisiin, kerta-annos harvoin riittää muihin kuin lehtikirvoihin)
- Vesi (säännöllinen kasvien pesu tai lehtien puhdistaminen vedellä ehkäisee tuholaisia tai ainakin niiden kannan kasvua, esim. pari kertaa viikossa)
- kärpäspaperit (pyydystää lentäviä tuholaisia ja auttaa selvittämään niiden mahdollista määrää)
- luonnonmukainen torjuntamenetelmä eli tuholaislajeille suunnattu oma "petolaji", joka syö ko. tuholaislajia (saa mm. Biotus)
TUHOLAISISTA
Tuholaisten elinkierroista on hyä olla perillä torjuntaa tehdessä. Esimerkiksi ripsiäiset munivat sisälle kasvin solukkoon ja sen vuoksi ne on hankalia torjuttavia.
Ripsiäiset thrips
Aikuiset ripsiäiset munivat sisälle kasvin solukkoon, jossa munista kuoriutuu 2-4 päivässä toukkia. Toukat ryömivät ulos solukosta ja aloittavat kasvin syömisen. Ensimmäinen toukka-aste kestää 1-2 päivää, toinen toukka-aste 2-4 päivää. Molemmat toukka-asteet aiheuttavat kasville tuhoa. Toisen toukka-asteen jälkeen ripsiäiset pudottautuvat lehdiltä mullan pinnalle koteloitumaan. Ensimmäinen koteloaste kestää 1-2 päivää, toinen 1-3 päivää, jonka jälkeen aikuiseksi varttuneet ripsiäiset kiipeävät takaisin kasviin syömään ja munimaan uuden sukupolven kasvin solukkoon. Aikuinen ripsiäinen elää noin 30-45 päivää ja munii elämänsä aikana 150-300 munaa.
Ilman lämpötila vaikuttaa ripsiäisten aktiivisuuteen ja munien märään. Mitä lämpimämpää sitä aktiivisempia ne ovat ja munien määrä lisääntyy. Naaras pystyy lisääntymään myös itsekseen, jolloin hedelmöittymättömistä munista kuoriutuu vain koiraita (kalifornian ripsiäinen).
Torjunnassa tärkeää on jaksottaa torjunta esim. joka toiseen päivään. Pääasia on että torjuntaa pyritään tekemään säännöllisesti ripsiäisten elinkierrosta johtuen. Myös pintamultaa olisi hyvä vaihtaa säännöllisesti osana torjuntaa.
Ripsiäiset pitävät erityisesti kukkivista kasveista, kuten saintpaulioista, mutta myös muistakin kasveista, erityisesti ohutlehtisistä viherkasveista, kuten palmut.
Vioitus: Hopeanharmaita laikkuja/pisteitä lehdillä. Kukkien siitepölyn levittäminen/sotkeminen terälehdille.
HUOM! Ripsiäiset leviävät todella herkästi kasvista toiseen, joten eristä ko. tuholaisen valtaamat yksilöt heti erilleen muista!
HUOM! Ripsiäiset leviävät todella herkästi kasvista toiseen, joten eristä ko. tuholaisen valtaamat yksilöt heti erilleen muista!
Lehtikirvat
Yleensä vihreitä tai mustia väriltään. Helppo havaita ja tunnistaa. Jotkut kirvat lentävät, toiset eivät. Provado tehoaa hyvin lehtikirvoihin, mutta myös pelkällä vedellä pesu on tehokasta.
Vioitus: Lehtien syönti. Kiiltävät tahraavat pisarat lehdillä.
Villakilpikirvat
Helppo tunnistaa pumpulia muistuttavista pienistä kasoista erityisesti oksahangoissa, mutta myös muualla kasvissa. Naaraat eivät liiku ja ne onkin helppo poistaa kasvista esim. pumpulipuikolla. Provadoa ja pyretriinipohjaisia aineita olen itse käyttänyt torjuntaan onnistuneesti.
Kilpikirvat
Tummia puolipallon muotoisia pisteitä lehtien pinnoilla, myös alapinnoilla.
Vihannespunkit
Pieniä ruskeita/oransseja hämähäkkejä, jotka huomaa viimeistään silloin, kun kasviin alkaa ilmestyä seittiä. Tässä vaiheessa vihannespunkkeja on jo yleensä paljon. Vihannespunkit pitävät erityisesti ohutlehtisistä kasveista ja kuivasta huoneilmasta, joten jo pelkkä ilmankosteuden lisääminen saattaa saada ne häviämään. Provadoa ja pyretriinipohjaisia torjunta-aineita on myös syytä käyttää torjuntaan. Ilmankosteutta voi lisätä esim. sumuttelemalla kasvia päivittäin tai asettamalla vedellä täytetty kuppi/muu astia kasvin läheisyyteen.
Jauhiaiset
Valkoisia pieniä kärpäsiä muistuttavia lentäviä tuholaisia. Ei yleensä vaivaa sisäkasveja, suurempi riesa esim. kasvihuoneessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti